Matkakuvat/kertomukset
Etelä-Suomen jaoston kesäretki 29.08.2024 Taalintehtaalle ja Amos Andersonin Söderlångvikin kartanoon
Torstaina 29.8. virkeä ja iloinen joukko E-senioreita odotti bussia Helsingissä Kiasman edessä. Vaikka kello oli vasta 7.30 olivat lähes kaikki jo paikalla. Osa liittyi mukaan matkan varrelta ja osa oli odottamassa perillä. Perillä meitä odotti myös oppaamme Marjatta.
Aluksi tutustuimme Kemiön vanhaan Pyhän Andreaksen kivikirkoon Marjatan opastamana. Saimme kuulla kirkon historiaa vuosisatojen takaa. Nykyään tässä kirkossa niin kuin muissakin lähialueen kirkoissa on myös erilaisia musiikkitapahtumia, jotka keräävät kirkon täyteen innokkaita kuulijoita.
Kirkolta jatkoimme matkaa lounaspaikkaamme Café Adéleen, jossa söimme maittavan lounaan. Rakennus, jossa Adéle sijaitsee on entinen emäntäkoulu ja jossa vieläkin huokui entisen koulun tunnelma.
Vatsat täynnä oli taas mukavaa istua bussin penkille ja kuunnella oppaan tarinoita. Seuraavaksi kohteena oli Taalintehdas. Kiertelimme paikkakuntaa ja Marjatta kertoi meille myös nykyajan elämästä Taalintehtaalla. Tutustuimme Ruukkimuseoon ja pääsimme näin aikamatkalle rautaruukin historiaan sekä työläiselämään ruukkikylässä.
Seuraava tutustumiskohteemme oli Söderlångvikin kartano, jonka on omistanut Amos Anderson. Kiertelimme kartanossa, joka oli täynnä erilaista taidetta - tauluja, taide-esineitä ja alkuperäisiä huonekaluja. Aika hulppea paikka kesänviettoon. Puutarhakin oli täynnä kukkaloistoa ja kuulimme, että omenatarhat käsittää lähes 50 000 omenapuuta. Tilalla valmistetaan myös jäätelöä ja he, jotka sitä maistoivat, kehuivat tosi maukkaaksi. Ennen paluumatkaa nautimme vielä kahvit omenaleivonnaisen kanssa tilan Kahvila Amos Krogissa.
Kaiken tämän päivän näkemämme, kokemamme ja satojen askelien jälkeen oli ihanaa taas istahtaa bussiin ja lähteä kotimatkalle. Oppaamme jäi Taalintehtaalle ja me matkasimme Helsinkiin. Matkalla vielä Penttosen Jukka piti meille pienen tietokilpailun. Osa läpäisi visan tosi hyvin ja osa vähemmän hyvin. Takaisin Helsngissä olimme iltakahdeksalta eli 12 tuntia matkamme kesti. Paljon uutta näimme ja koimme.
Teksti: Sinikka Malmiaho Kuvat: Aaro Lahtinen
Muutaman kesän tauon jälkeen joukko Etelä-Suomen jaoston jäseniä seuralaisineen starttasi tilausajobussilla kesäretkelle Hämeeseen. Osa retkeläisistä liittyi seuraan matkan varrelta. Iloinen puheensorina täytti bussin kun entiset työtoverit ja tuttavat taas tapasivat.
Jaoston retken oli suunnitellut ja toteuttanut Etelä-Suomen jaoston jäsen Unto Virtanen. Hän toimi myös itseoikeutetusti matkamme johtajana ja oppaana.
Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Lepaan viinitila. Pääsimme paikallisen oppaan mukana tutustumaan viininvalmistustilaan samalla kun hän kertoi viininvalmistuksesta kaikkine koukeroineen sekä alkoholilainsäädäntöineen. Myös viinikellariin pääsimme vilkaisemaan. Kierroksen päätteeksi söimme heidän ravintolassaan lohikeittoa sekä jälkiruoaksi kakkua ja kahvia. Loistava tutustumiskohde.
Tämän jälkeen bussi vei meidät rantaan, josta nousimme Hopealinjat varustamon alukseen ja matkamme vesitse kohti Visavuorta alkoi. Ensin matkasimme pienen matkan Lepaanvirtaa ja sitten ylitimme Vanajanselän. Vettä tihkutti taivaalta mutta maisemat olivat upeita. Kyllä Suomessa on vielä paljon vapaita kesämökkitontteja järven rannoilla.
Visavuoressa tutustuimme oppaan johdolla ensin kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljeehen ja taiteilijakotiin. Lopuksi vielä ehdimme tutustua Emil Wikströmin tyttärenpojan – Kari Suomalaisen – näyttelyyn. Näyttelyssä olisi kulunut enemmänkin aikaa, mutta pysyäksemme aikataulussa oli lähdettävä jatkamaan matkaa.
Seuraava etappimme oli Iittalan Lasimäki. Desingmuseon näyttelyssä saimme oppaan kertomana kuulla erilaisista lasin valmistustavoista ja näimme läpileikkauksen eri vuosikymmenien ”lasimuodista”. Ei ihme että lasi on kallista – erilaiset vadit, maljakot ym. ovat käsin puhalletut ja niiden tekemiseen on käytetty valtava määrä työtunteja. Mutta kyllä suomalainen lasi on kaunista.
Naivistit Iittalassa -näyttelyyn tutustuimme lasien jälkeen. Toinen toistaan hienompia teoksia oli näyttelytilan seinillä huone tolkulla. Hienoa oli se, että niistä näki aina, mitä ne esittivät.
Päivä alkoi kääntyä jo myöhäisen iltapäivän puolelle ja matkamme jatkui Hämeenlinnassa sijaitsevaan Juhlatalo Wisahoviin, jossa päivällinen noutopöydästä odotti meitä.
Matkalle bussimme ajoi Kantolan keksitehtaan kautta. Näimme myös entisiä E-liikkeen tuotantolaitoksia. On meillä ollut joskus paljon erilaisia toimintoja.
Kun saavuimme Wisahoviin, meitä vastaanotti tuloaulassa upea haitarimusiikkiesitys, jonka ikioma oppaamme Unto oli järjestänyt.
Pöydissä meitä odotti pienet - Unton tekemät - lauluvihkoset ja niinpä aluksi lauloimme yhteislauluna pari kappaletta haitarin säestyksellä.
Ruoka oli maittavaa ja elävän haitarimusiikin kera siitä tuli vielä parempaa. Kaikki viihtyivät. Välillä lauloimme yhdessä tuttuja lauluja.
Lopuksi vielä kaikille yllätyksenä, Unto oli järjestänyt pienet arpajaiset. Hän oli hankkinut jokaisesta päivän vierailukohteesta pienen arpajaispalkinnon. Neljä onnellista arpajaisvoittajaa arvottiin.
Noin kello 20.00 oli aika kiittää Wisahovin henkilökuntaa ja hanuristia. Kotimatkamme kohti Helsinkiä alkoi. Päivä oli alkanut aikaisin ja monta tutustumiskohdetta oli takana, mutta iloinen puheen pulputus jatkui Helsinkiin asti.
Kaikki olivat tyytyväisiä päivään ja Unto sai vilpittömät kiitokset järjestelyistä.
Teksti: Sinikka Malmiaho Kuvat: Aaro Lahtinen
|
MATKAKERTOMUS NORMANDIA & SEINEN RISTEILY 4.-11.9.2018 Tällä matkalla tutustuimme toisen maailmansodan tapahtumapaikkoihin Normandiassa ja yövyimme Caenissa hotellissa kolme yötä. Teimme kiertoajelun Normandian maihinnousurannikolla ja kävimme katsomassa maailmankuulua Mont-Saint-Michelin luostarisaarta. Caenin ”Mémorial De Caen-museossa” näimme mm. erikoistehosteiden ryydittämän ja järkyttävän filmin Espérance (toivo), Normandian taisteluista, Ranskan miehityksestä ja juutalaisten kansanmurhasta. Ajoimme maihinnousurannikolla ja näimme Sword beachin, Juno beachin sekä Gold beachin. Kävimme amerikkalaisten sotilaiden hautausmaalla ja jatkoimme länteen Omaha beachille. Vaikuttavan päivän jälkeen palasimme illaksi Caeniin. Normandiasta siirryimme Honfleurin satamaan ja majoituimme Seine Princess-risteilylaivaan. Ennen laivan lähtöä meillä oli aikaa tutustua taiteilijoiden suosimaan Honfleurin kaupunkiin, joka on yksi Ranskan viehättävimmistä kalastussatamista. Kävelimme maalauksellisilla kapeilla kaduilla, söimme lounasta, katselimme sataman kalakauppiaiden herkkuja ja sataman laivoja. Laivamme lähti hiljakseen pitkin Seine-jokea kohti Pariisia; näimme upeita maisemia ja aamupäivisin teimme mielenkiintoisia retkiä. Sunnuntaina risteilimme Caudebecin ja Duclairin kautta Roueniin. Jo kaukaa näimme komean goottilaisen Notre-Damen katedraalin ja läheisen luostarikirkon tornit. Tutustuimme mahtavan suureen, upeaan kirkkoon ja kävimme katsomassa paikkaa, jossa Jeanne d´Arc poltettiin roviolla. Seuraavana päivänä heräsimme Poissyn kaupungissa, jonne myös teimme aamupäivällä kävelyretken. Lähestyimme Pariisia ja illalla oli laivalla Gaala-illallinen. Illallisella ja sen jälkeen ihailimme Pariisin lukuisia siltoja, joiden alitse laivamme lipui ja ihastelimme vanhoja kauniisti valaistuja rakennuksia ja lopuksi myös juhlavalaistua Eiffel- tornia. Matkalle koimme paljon mieleenpainuvia elämyksiä ja vietimme Seinen risteilyllä myös ylellisen leppoisaa lomaa nauttien hyvästä ruoasta ja kauniista maisemista. 15.9.2018 Riitta
|
Herkkumatka Välimereltä Atlantille 13.-19.9.2017
E-seniorien vuoden 2017 ulkomaanmatka tehtiin Pohjois-Espanjaan! Tutustuimme matkalla Barcelonan tapaksiin ja Bilbaon pintxoksiin. Ajelimme upeissa maisemissa ja tutustuimme eri viinialueiden mm. Riojan viineihin, cavaan (Codorniu), oliiviöljyyn, ilmakuivattuihin kinkkuihin ja juustoihin. Viinitilavierailuilla saimme tietoa viinirypäleiden kasvattamisesta ja viinin valmistuksesta.
Matkalla yövyimme neljän tähden hotelleissa mm. Falsetin pikkukaupungissa ja Aragonian itsehallintoalueen pääkaupungissa Huescassa. Navarran viineihin tutustuimme matkalla härkätaisteluistaan ja härkäjuoksuistaan tunnettuun Pamplonaan. Pamplonan vanhakaupunki kapeine katuineen ja Hemingway-kahviloineen oli viehättävä.
Bilbaossa ja sen lähiseuduilla vietimme kaksi päivää. Frank Gehryn suunnittelema Guggenheim taidemuseo oli vaikuttava monimuotoinen rakennus kauniilla paikalla rantabulevardin ja joen tuntumassa. Jeff Koons´ in suunnittelema valtavan kokoinen kukkaisveistos (Floral Sculptur ”Puppy”), joka esittää Länsiylämaan terrieriä, otti tulijat vastaan museon edessä. Retkeilimme myös Biskajan lahden rantaa pitkin San Sebastianiin, jossa sateinen ilma ei meitä matkalaisia suosinut. Matkalla pysähdyimme Guernican kaupungissa, jossa näimme mosaiikkiversion Pablo Picasson kuuluisasta maalauksesta.
Näimme matkan varrella puihin ja kallioihin kiinnitettyjä Katalonian lippuja osoittamassa paikallisten asukkaiden kannanottoja tulevaan kansanäänestykseen Katalonian itsenäistymisestä, jota Espanjan hallitus vastustaa.
Asiantuntijaoppaana matkalla oli Pekka Olkinuora, joka rennolla otteella opasti meitä Pohjois-Espanjan viinikulttuuriin ja nähtävyyksiin.
26.9.2017 Riitta
"Matkalaisille muisteltavaksi Leo Karetvaaran albumista" (ei tekstitetty)
E-Seniorien matka Islantiin 15 – 19.10.2016
Vuoden 2016 ulkomaanmatka suuntautui satujen saarelle Islantiin. Islannin luonto; Euroopan suurin jäätikkö, maailman aktiivisimmat tulivuoret, kuumat lähteet ja laavamaisemat olivat vaikuttava kokemus. Retkeilimme Reykjavikin ympäristössä ja näimme mm. Alftanesin niemellä Islannin presidentin asunnon, Krisuvikin kuumat lähteet, Kleifarvatn-järven, asutusta keskellä laavakenttiä ja tietysti myös Islannin hevosia. Laavamaisemissa sijaitsi myös kuuluisa Blue Laguun, jossa Sinisen laguunin kylpylässä vietimme iltapäivän lämpimästä mineraalipitoisessa vedestä nautiskellen.
”Kultainen kolmio” – kierroksen teimme Islannin maaseudulle. Päivän aikana näimme ja kuulimme Gullfossin putousten jylinän ja uljaat näkymät yli ryöppyävien vesimassojen. Näimme myös Geysirit ja hämmästelimme maasta purkautuvia vesi- ja höyrysuihkuja. Kävimme myös Pingvellirin kansallispuistossa, missä Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaatat erkaantuvat toisistaan.
Suurin osa matkalaisista osallistui valasretkeen merelle. Valaita emme onnistuneet näkemään mutta valtameri ja keinuva valaslaiva olivat hieno kokemus. Aikaa jäi myös Reykjavikin kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin tutustumiseen. Paikallisoppaana toimi koko matkamme ajan mainio Fridrik Aspelund. joka oli asunut ja opiskellut Suomessa ja jolla tietoa riitti. Fridrik sai meidät nauramaankin kertoessaan kuinka turskat tulevat Grindanvikin kalastajakylän merialueelle ”kutimaan”. Matkalle osallistui 33 E-senioria ja seuralaista.
(Matkakertomus Riitta, kuvat Riitta ja Aaro)